0406753170 mutsfit@gmail.com

Sektiosynnytykset ovat yleistyneet vuosi vuodelta, ja tämän vuoksi myös palautuminen sektiosta on tullut monelle äidille ajankohtaiseksi. Synnytyksestä palautumiseen liittyy monia eri vaiheita, ja osaltaan siihen vaikuttavat synnytyksen kulku, raskausaika ja aika ennen äitiyttä. Palautumisessa takerrutaan liian usein vain tiettyihin asioihin ja unohdetaan kokonaisuus — oli kyseessä sitten alatie- tai sektiosynnytys. Sektiosynnytyksessä toipumiseen vaikuttaa myös onko kyseessä suunniteltu-, vai hätäsektio. Toipumisohjeita saa laitokselta, eli haavanhoitoon jne ensimmäisiin viikkoihin, mutta usein mietietään mitä sen jälkeen? Toipumisen jälkeen alkaa palautuminen, jonka kesto vaihtelee hyvin paljon aiemmin mainituista asioista. Sektion jälkeen tulee kuitenkin huomioida etenkin haavan parantumista ja arpeutumista (muiden asioiden lisäksi, jotka koskee kaikkia synnyttäneitä).



Palautumisen vaiheita

  1. Vältä kuormittavasta liikaa kehoasi liian aikaisin, jotta sektiohaava ehtisi arpeutua kunnolla.
  2.  Yleisesti suositellaan, että ei kannettaisi vauvaa painavampaa ensimmäiseen kuukauteen-kahteen. Tärkeintä on kuitenkin alusta saakka huomioida hyvää ergonomiaa niin nostamisessa, kantamisessa kuin arjen askareissa. Näin tuet  samalla kehon luonnollista palautumista.
  3. Jälkitarkastuksen jälkeenkin on hyvä kiinnittää edelleen huomioon hyvään nosto-, ja kantamistekniikkaan.

Haavan paranemisessa ja vetolujuuden saavuttamisessa on paljon yksilöllisiä eroja. Myös kudostyypillä on vaikutusta. Osa hyötyy synnyttäneille tarkoitetuista tukivöistä ja liinoista, mutta niiden käyttöä arvioidaan tilannekohtaisesti mm. lantionpohjalihasten kunnon mukaan.

Arven käsittely ja liikkuvuusharjoitteet ovat oleellinen osa sektiosta palautumista. Näillä ennaltaehkäistään ns. arpikiinnikkeitä ja lihaskalvojen kireyksiä, jotka taas voivat aiheuttaa hermokipuja, liikkuvuusrajoituksia, ongelmia vatsalihasten palautumiseen ja koko kehoon.

Kun sektiosta on kulunut noin kuukausi, voi alkaa hieromaan vatsaasi ja ihoasi arven ympäriltä. Näin saat lisää tuntoherkkyyttä vatsaasi ja ennaltaehkäiset arkipikiinnikkeitä. Lisäksi kevyt hieronta lantion alueelle, reiden etuosan lihaksiin ja sääriin lihaskalvojen avaamiseksi on suositeltavaa. Hieronnalla ennaltahkäiset arven kiristelyn lisäksi koko kehon liikkuvuusrajoituksia ja kipuja, joilla on vaikutusta kokonaisvaltaiseen palautumiseesi. Kun arpi on kunnolla parantunut (yleensä 2-3kk synnytyksestä), voit aloittaa varsinaisen arven käsittelyn.

Terveellisellä ruokavaliolla ja hyvillä elämäntavoilla edistät palautumistasi erinomaisen hyvin. Myös hyvän hengitystekniikan merkitys korostuu, sillä se vaikuttaa koko coren toimintaan ja edesauttaa niin vatsan kuin lantionpohjalihastenkin palautumista.

Usein kuulee väitettävän, että sektiosynnyttäjän ei tarvitsisi harjoittaa lantionpohjalihaksia, jos virtsankarkailua tai muita oireita ei ole. Tutkimukset osoittavat tämän väitteen vääräksi. Lantionpohjalihasten harjoittelu tulee aloittaa melkein heti vauvan synnyttyä, koska raskaus on joka tapauksessa rasittanut lantionpohjaa. Totuus on, että lantionpohjalihaksia tulisi harjoittaa synnytyksen jälkeen läpi koko elämän.

Lantionpohjalihasharjoitukset aloitetaan kevyesti ja ne pidetään aluksi lyhytkestoisina. Voimaa ja määrää lisätään pikkuhiljaa eikä harjoittelua lopeteta, vaikka oireet puuttuisivatkin.

Milloin vatsalihasten harjoittamisen saa aloittaa sektion jälkeen? Luonnollista palautumista tapahtuu eniten ensimmäisen kahden kuukauden aikana synnytyksestä. Ensimmäisten  kuukausien aikana varsinaisen harjoittelu tulisi keskittyä pääosin syviin lihaksiin (kävelyn ja arkiaskareiden ohella).

Ennen varsinaisten vatsalihasharjoitteiden aloittamista sinun tulisi tietää, onko vatsalihaksissasi erkaumaa. Vatsalihasten nykytilan tietämys auttaa vatsalihasharjoittelun aloittamista. Erkauman kuntoutumiseen on omat ohjeensa.

Vatsalihasharjoitteet aloitellaan tunnustellen, olipa vatsasi palautunut hyvin tai huonosti. Muistathan myös, että vatsalihasten palautuminen on aina yksilöllistä. Sektion jälkeen vatsalihaksiin keskittyvät harjoitukset voi aloittaa (vatsalihasten palautumisen mukaan), kun vatsalihaksissa ei ole kipuja ja haava on parantunut. Huomioi, että käytät vatsalihaksiasi paljon muutenkin, kuin vain vatsalihasharjoitteissa – ne ovat jatkuvasti mukana arjessa esimerkiksi vauvaa nostettaessa. Sen vuoksi huomioi hyvää ryhtiä alusta saakka, niin ettet aiheuta liikaa kuormitusta haavalle ja samalla aktivoit ryhtilihaksia arjessa.

Liikkumisen/liikunnan aloittaminen

1. Rauhallinen kävely kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin (heti jo laitoksella)
2. Venyttelyitä ja liikkuvuusharjoituksia suositellaan aina raskauden jälkeen, koska keho on kokenut ison muutoksen
3. Liikunnan pariin palataan askel kerrallaan omaa kehoa tarkkaillen.

Synnytyksestä palautuminen vaatii oman kehon tuntemusta ja tarkkailua, kun palataan askel askeleelta liikunnan pariin. Yleisiä ohjeita on haastavaa antaa, koska toiselle se tarkoittaa oman harratuksen pariin siirtymistä ja toiselle taas peruslenkkeilyn aloittamista. Liiallinen varovaisuus voi hidastaa palautumista, kuin taas liian aikainen kehoa kuormittava liikunta samoten. Hälytysmerkkejä liian kovasta harjoittelusta ovat mm. punainen verenvuoto, yhtäkkinen kipu, huimaus tai voimakas, tihentynyt hengästyminen. Mikäli oireet eivät lopu levossa, tulisi tilanne käydä tarkastuttamassa.

Mitä huolellisempi olet alusta lähtien toipumisesi ja palautumisesi kanssa, sitä toimivampi kehosi tulee jatkossa olemaan. Sängyn pohjalle jäämistä ei suositella ja senhän me tiedämmekin liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin kehoon kuin mieleen.

Kirjoittanut: Kinnunen Liisa, äitiysfysioterapeutti / MutsFit

Lähteitä:

ACOG Committee on Obstretric Practice. (2002, reaffirmed 2015). Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period. ACOG Committee Opinion No.267. American College of Obstetricians and gynecologists.

Burrell, J. (2016). Advanced cpd in modern post natal assesment, core, restore & functional exercise programming on-line, global certification.

Cunningham, F.G, Leveno, K. J., Bloom, S. L., Hauth, J. C., Rouse, D. J., & Young, C. Y. (2010). Williams Obstretrics (23rd ed.). New York: McGraw Hill.

Jordan R, Engstrom J, Marfell J, Farley C. (2016) Prenatal and postnatal care: a woman centered approach. 428, 433-434.

Kaur, A. (2016). Physiotherapy Care Guide during antenatal, labour and postnatal period. Lambert Academic Publishing. 173-186.

Lee, D. (2007). Diastasis Rectus Abdominis & Postpartum Health Consideration for Exercise Training. Osoitteessa: http://dianelee.ca/articles/Diastasis-rectus-abd.pdf

Lee, D.G., Lee L.J. & McLaughlin L. (2008). Stability, continence and breathing: The role of fascia following pregnancy and delivery. The Journal of Bodywork and Movement Therapist

Myers, T. (2009). Anatomy Trains
Varney, H., Kriegs, J. & Gegor, C. (2004). Varney´s midwifery (4th ed.). Sudbury, MA: Jones and Bartlett.

Kirjoittaja

Liisa Kinnunen

Liisa Kinnunen

fysioterapeutti

Olen kolmen lapsen äiti ja erikoistunut raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen kuntoutukseen ja hyvinvointiin.